Lähdin aamuvarhain sunnuntaina matkaan painava reppu selässä ja todella väsyneenä edellisen illan juhlimiselta. Tällä kertaa olin päättänyt lähteä seikkailemaan Eastbourne-nimiseen kaupunkiin. Siellä halusin pääsääntöisesti nähdä suuret kielekkeet, ja jos totta puhutaan, ei yhden päivän aikana sitten oikein kerkeä nähdäkkään muuta. Junamatkoihin meni pari tuntia ja perille päästyäni taivaalla oli suuri pilviverho. Alussa tämä harmitti kovasti, koska ajattelin kuvista tulevan ihan huonoja. Kiivettyäni ensimmäisen mäen ylös olin kuitenkin hyvin helpottunut viileästä tuulesta ja tummista pilvistä!
Kiipesin siis ylös monia mäkiä ja kävelin koko ajan lähellä kiellekkeen reunaa (en tietenkään ihan siinä reunalla, vaan polkua pitkin) ja maisemat olivat aivan sykähdyttävän kauniit! Yllätyin joka mäen jälkeen yhä uudelleen, kun edessä oli jälleen jyrkkiä kallioita ja merta silmien kantamattomiin asti. Matkani päämääränä oli päästä pienelle punavalkoiselle majakalle ja kun se vihdoin yhden ylämäen jälkeen silmieni edessä vilahti olin pakahtua onnesta. Kävelin ripeästi lähemmäs kielekkeen reunaa ja siellä se oli! Kaukana ja hieman sumun peitossa, mutta selvästi siellä! En kerta kaikkiaan enää jaksanut kävellä eteenpäin, koska edessä olisi ollut suurin ylämäki koko matkan aikana. Siispä jäin istuskelemaan ja nauttimaan maisemista ja eväshetkestä. En siis päässyt ihan parhaimmalle majakan kuvausspotille, mutta kaikenkaikkiaan olen todella tyytyväinen kyseiseen reissuun! Askeliakin tuli otettua melkeinpä 30 00 ja kiellekkeillä kävelyyn vierähti kokonaisuudessaan kolme tuntia. Voin sanoa, että kyllä illalla väsytti!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti