Fairytale forest in Luxembourg / 20.10.17

Tuskin olisin koskaan eksynyt piskuiseen Luxembourgiin, jollei netissä olisi tullut vastaan kuvia uskomattoman kauniista metsästä joka Luxin reunamilla sijaitsi. Sitä lähdettiin sitten katsomaan senkin uhalla, että syksyn myötä kaikki lehdet olisivat jo tippuneet ja jäljellä olisi vain paljas ja kolkko metsä. Aamulla herätessämme ulkona satoi ihan runsaasti ja pieni pelko siinä jo heräsi, ettei metsä antaisi ollenkaan sellaista kuvaa mitä valokuvat olivat antaneet.

Meidän onneksemme sade lakkasi ja perille päästyämme aurinkokin näyttäytyi pilvien takaa. Metsä oli oranssin lehtikerroksen peitossa ja joka puolella oli taianomaisen kaunista. Oli kuin olisimme astuneet taikametsään tai hobittien valtakuntaan. Pieni tuulenvire tiputteli puista jäljellä olevia lehtiä ja loi metsään entistäkin upeamman tunnelman. Kävelimme muutaman kilometrin lenkin, mutta pysähtelimme evästauolle ja otimme sadoittain kuvia, joten lenkki kesti ehkä vähän kauemmin kuin mitä sen olisi pitänyt. Minulla olisi näyttää kuvia myös Luxembourgin keskustasta, mutta mielestäni nämä kuvat antavat paljon kauniimman kuvan tästä pienestä maasta!

---------------------------

I don't think I would've ever visited Luxembourg if it hadn't been for a picture I found online. A picture of a magical looking forest on the outskirts of Luxembourg. And so from France we traveled up to see this place with our own eyes, even with the risk of finding a cold and dreary forest full of trees stripped from their leaves. Traveling in October has its risks, and it so happened that on the morning of our trip it was pouring down with rain. I feared that we would not find what we were looking for.

Lucky for us the rain stopped and the sun came out before we got to our destination. The forest was covered in a bright orange blanked of leaves. It was so magical, it was like we had stepped into an enchanted forest or the world of hobbits and goblins. The wind carried falling leaves from the trees, creating an even more unrealistic feeling to the woods. We walked for a few kilometers, stopping for pictures every now and then. Of course I would have pictures of Luxembourg city to show you, but I believe that these pictures give a much more beautiful picture of this small country.

Cosy Colmar & Sweet Guebwiller, FRANCE / 18-19.10.17

Kauaa en ehtinyt kotona istuskella Zermattin matkan jälkeen, kun seuraavaa reissua jo pukkasi. Host-perhe lähti ystävien luo Italiaan, joten mulla oli tiistaista sunnuntaihin täysin vapaata. Eikä sitä aikaa nyt hukkaan lähdetty heittämään, ehei! Kaverini Suomesta lensi tiistaina tänne Sveitsiin ja keskiviikkona lähdettiin reput selässä nopealle Eurooppavisiitille. Ensimmäinen kohde oli Colmar, ja tämä paikka jäikin kenties kaikista kohteistamme suosikikseni!

Colmar on Itä-Ranskassa sijaitseva värikäs kaupunki. Ristikkotalot ja vanhat mukulakivikadut tekevät tästä paikasta suloisen kodikkaan. Turisteja riittää kyllä, mutta pieniä katuja kulkiessa saattaa hyvinkin eksyä alueille, joissa ei näy ristin sielua. Kiertelimme erityisesti "Pientä Venetsiaa" joka on tunnettu kauniista taloistaan ja niiden ympäri kiertelevästä joesta. Veneajelullekin olisi päässyt, mutta tällä kertaa tyydyimme katselemaan vanhaa kaupunkia jalan. Sää oli koko päivän hyvin kuuma ja aurinkoinen. Välillä valokuvausta häiritsi auringon tuomat varjot, mutta eihän sitä kehdannut hyvästä säästä valittaa. Colmarista mulle jäi kyllä todella hyvä mieli ja kaupunki on ehdottomasti sellainen, jossa voisin käydä vaikka uudelleen. Mainittakoon myös, että ehdottomasti maailman parhaat Eclaire-leivokset ja Violet-makuiset jäätelöt löytyvät juurikin Colmarista. Älkääkä kysykö miltä maistuu Violet-jäätelö, ei sitä pysty edes sanoin kuvailemaan!

Yön vietimme Guebwillerin pikkuisessa kylässä viinitarhojen ympäröimänä. Saimme maistella juustoja ja paikallista punaviiniä. Aamulla kerkesimme tekemään pienen kierroksen kylässä ja pääsimme näkemään tavallista paikallisten arkea, kaukana turistien valloittamista kaupungeista. Tykkäsin kyllä kovasti!

--------------------

A couple of days after coming home from Zermatt I was off again. My host family went on a roadtrip to Italy, so I had Tuesday to Sunday off work. And that time couldn't possibly be wasted, oh no! My friend from Finland came over to stay for a night, and on Wednesday we started our journey to France & Luxembourg. Our first stop was Colmar, which might actually be my favorite place out of all the towns we visited.

Colmar is a colorful town in the east of France. It's old half-timbered houses and cobbled streets give it an adorable look and such a cosy feeling. Understandably, there are plenty of tourists in this beautiful town. But if you're lucky enough, you might just find yourself walking down a small street with no one else in sight. We mostly walked around the area of "Le Petit Venice". We could have even gone sightseeing in a little boat but decided not to. The weather was sunny and warm the whole day. From time to time the sun would cast annoying shadows onto the buildings, which didn't agree with my camera. I didn't complain though, at least it wasn't raining! I was left with a very lovely feeling about Colmar and I'd love to visit again. And it must be mentioned that perhaps the best Eclairs and violet flavored ice cream can be found in Colmar! And don't even ask what violet ice cream tastes like, it can't be explained!

For the night we headed to Guebwiller, a tiny town about an hour from Colmar. There we got to taste some french cheese and local red wine. In the morning we had time to take a walk through the surrounding wine yards and see what everyday life in small French towns is like. I enjoyed the experience a lot!

The Toblerone mountain / 14.10.17

Virallisemmin Matterhorn-vuori, joka sijaitsee lähellä Zermattin kaunista kylää. Sinne tiemme vei lauantaina 14.10. kolmen ruotsalaisen au pairin kanssa. Meillä oli niin uskomattoman hauska reissu! Nauroimme mahat kippuralla ja nautimme ihanasta auringon paisteesta. Olin valmistautunut pakkasiin ja paleltumiin, mutta niin siellä vaan kuljettiin t-paidat päällä ja posketkin paloivat!

Matkustimme jo perjantai-iltana junalla 3,5h matkan Zermattiin. Olimme perillä melko myöhään ja suuntasimme suoraan hostellille. Pimeässä kulkiessamme emme nähneet vuoria, vaikka tähdet loistivat taivaalla kirkkaana. Ei kuitenkaan jäänyt epäselväksi missä päin Matterhorn seisoi, kun aasialaiset turistit osoittivat kameroitaan kolmijalkoineen kohti samaa kohdetta. Zermatt oli siitäkin hauska kylä, ettei sinne saa tuoda autoja ollenkaan, ei mitään takoitusta varten (okei ehkä ambulanssi ja poliisi ym). Kylässä kuljetaan siispä kävellen tai sitten sähköllä toimivilla takseilla.

Yö hostellissa oli ihan okei, alussa huoneessa oli liian kuuma ja yöllä hieman kylmä. Sain kuitenkin nukuttua ihan riittävät yöunet seuraavan päivän seikkailua varten, joka alkoi 7:30 aamulla. Pieni juna puksutti menemään vuorenrinteitä ylöspäin kuljettaen meidät turvallisesti pysäkillemme. Sieltä kävelimme ihan vain muutaman minuutin Riffelsee-järvelle, joka heijastaa täydellisen peilikuvan Matterhornista. Siellä otimme satoja erilaisia kuvia tobleronepakettien kanssa ja ilman, jonka jälkeen kävelimme vielä vähän matkaa etsien täydellistä piknik-spottia. Eikä olisi voinut parempaa paikkaa löytyä, istuimme kukkulalla Matterhornin edessä syöden hedelmiä ja suklaata auringon paistaessa pilvettömällä taivaalla. Nautiskelimme lämmöstä jonkin aikaa ja lähdimme sitten laskeutumaan pari pysäkkiä alempana olevalle juna-asemalle. Matkalla poikkesimme kylmille juomille baaarin terassille kuuntelemaan live-musiikkia, elämä tuntui aika täydelliseltä siinä hetkessä! Illalla sitten Zermattissa chillailimme wifin turvin mäkkärissä kunnes junamme lähti seitsemän jälkeen kohti kotia. Oli ihan mahtava reissu ja jälleen kerran, uskomaton seura, sää ja maisemat!

---------------------------------------

Situated close to the small village of Zermatt, the Matterhorn-mountain is a huge tourist attraction. And not surprisingly, it was on my bucket list too. I got to tick it off my list with three Swedish au pairs, whom I had the absolute best trip with! We laughed until our stomachs hurt and enjoyed the amazing sunny weather together. I had been prepared to freeze my butt off in the snowy mountains, but I was walking down the paths in just a t-shirt, still sweating from the heat!

We took a train to Zermatt on the Friday evening. After 3,5 hours of traveling we arrived at the small village quite late, so we headed straight to our hostel. Walking in the dark we couldn't see all the mountains that were surrounding us, even though it was a starry night. It was easy enough to figure our whereabouts the Matterhorn was though, as all the Asian tourists were pointing their cameras and tripods towards the same place. It was funny walking the quiet streets of this mountain village, as no cars are allowed here. The only way to get around is by walking, cycling or taking an electric bus or taxi. 

The night at the hostel was ok, a bit too hot in our room at first and then a little cold at night. All in all I got enough sleep to be ready for our adventure at 7:30 the next day. A small train took us up into the mountains and from our station we only had to walk a few minutes to lake Riffelsee. A tiny pond-sized lake that perfectly reflects the picturesque Matterhorn. It was our first picture spot, taking photos with and without packets of Toblerone (a must for every tourist visiting the spot). After this we went on a hunt for the perfect picnic place. And we couldn't have found a better spot. The view was like from a postcard as we enjoyed some fruit and chocolates. We took in all the warmth from the sun for quite some time before we started our descend down to a train stations about 3-4km away. On our way we stopped for a drink or two at a lovely restaurant/bar with live music and yet again, a lovely view to the Matterhorn. Life felt perfect for those few hours. And after we finally got back down to Zermatt we were exhausted. We just chilled at McDonald's with some food and free Wifi, waiting for the time our train was to leave. And finally after many delayed trains, I found myself at home just a little past midnight. Feeling so content with the amazing adventure I had shared with some amazing girls!

Lavertezzo / 11.10.17

Aika erilaiset maisemat odottivat Lavertezzossa kuin vuorilla oli odottanut sitä edeltävänä päivänä. Junamatkalla kohti italiankielistä aluetta huomasin jo maisemien muuttuvan ja auringon paistavan yhä enemmän etelään mentäessä. Kolme junaa, yksi bussimatka ja olin perillä pikkuriikkisessä Lavertezzon kylässä, kuten moni muukin turisti.

Tänä vuonna Lazertezzo on räjähtänyt täysin käsistä mitä turistimääriin tulee. Viraaliksi menneen videon vuoksi kesän aikana tuhannet uteliaat vierailijat lähtivät katsomaan Lavertezzon kristallin kirkasta vettä virtaavaa jokea - uimaan, hyppimään vanhalta sillalta veteen ja valokuvaamaan. Toivoin, että koska olin kylässä vierailulla vasta nyt lokakuussa, olisi turisteja olematon määrä. Vaan kyllä niitä riitti vielä riesaksi asti, ja muutama rohkea uimarikin löytyi! Olihan se uskomattoman kaunis paikka. Vesi oli kirkkainta mitä olen koskaan nähnyt ja niin sievän sinisen väristä. Kylä oli täynnä ikivänhoja kivisiä rakennuksia ja joen yli menevä vanha silta on alkujaan 1800-luvulta. Hyvin historiallinen fiilis tuli kyllä tästä kohteesta, ja oli niin hassua kuulla paikallisten puhuvan italiaa saksan sijaan. Jos edellisenä päivänä olin palellut lumisilla vuorilla niin tänään ei siitä ollut huolta, Lavertezzossa lämpöä oli jopaa parikymmentä astetta. Kyllä kelpasi!

----------------------------

Quite a different scenery was waiting for me at Lavertezzo when compared to my previous day up in the mountains. O the train journey towards this italian speaking area I noticed a huge change in landscape, and the sun seemed to be shining brighter the more south we traveled. Three trains, one bus and I finally reached the tiny village of Lavertezzo, and so had many other tourists too....

This year the amount of tourists visiting Lazertezzo absolutely exploded. All because of one viral video, this summer thousands of people wanted to see the crystal clear water of the river running through this historic village. To swim, jump off the bridge into the water and take pictures. I was hoping that I wouldn't bump into any tourists as I was visiting the town in October, but I did. Some even brave enough to jump in for a swim, crazy people!  I must admit, it was an incredible sight, the deep blue water was the clearest I've ever seen. The houses of the town were mostly built out of stone and the bridge crossing the river was built in the 17th century. So you did get a very historic vibe walking along the cobbled roads. It was also funny hearing the locals speak Italian with each other, instead of the typical German. And if I had been freezing and shivering the day before, there was no chance of that happening in Lavertezzo as the temperatures reached +20 degrees!

Saxer Lucke / 10.10.17

En ole koskaan ennen vaeltanut. En ikinä. Enkä olisi varmaan koskaan osannut lähteä vaeltamaan, jollei netissä olisi tullut vastaan kuvaa uskomattoman upeasta vuoresta. Päätin sitten tottakai, että sitä oli päästävä näkemään omin silmin. Ja niin viime lauantaina kera kahden ihanan suomalaisen au pairin me suunnattiin kohti Saxer Lucke-vuorta!

Kyseinen reitti ei sitten tietenkään ollut helpoimmasta päästä ja käveltyä tuli aivan jäätävästi. Kaiken kaikkiaan kuusi tuntia ja 20km tuli patikoitua, ja viimeinen tunti tuosta yritimme kiirehtiä ehtiäksemme viimeiseen gondolihissiin. Voin rehellisesti sanoa, ettei kroppani ole koskaan ollut niin kovilla. Olin lähellä oksentamista, pyörtymistä ja itkemistä, kun vihdoin pääsimme takaisin näköalapaikalle ja pääsin istumaan hissiin. Kaikki tämä kipu oli kuitenkin 100% sen arvoista, kun muistelen takaisinpäin kaikkia uskomattomia maisemia mitä pääsimme näkemään. Retkeämme edeltävänä yönä vuorilla oli satanut lunta ja kaunis koskematon lumipeite koristeli rinteitä kävellessämme hiki hatussa kivisiä polkuja pitkin. Matkalla näimme myös kaksi pientä järveä vuorien keskellä ja tietenkin koko vaelluksen päänähtävyyden, itse Saxer Lucken! Komea ja valtava vuori terävine huippuineen. Eikä muuten ollut turistien valloittama nähtävyys, onneksi!

---------------------------------

I've never hiked before. And I probably wouldn't have if it hadn't been for me finding a picture of an amazing mountain on the internet. So amazing that I, of course, had to get to see it with my own eyes. So last Saturday me and two other amazing Finnish au pairs decided to embark on this crazy journey to find the Saxer Lucke.

Our hike was definitely not the easiest of sorts and we ended up walking so much more than I had first thought we would. All in all six hours and 20km we spent wandering the mountains. The last hour rushing to make it back to the last gondola. I can honestly say, I have NEVER pushed myself or my body so far. I was close to being sick, fainting and crying when we finally found ourselves back at the gondola station and I got to sit down. All this pain was 100% worth it though when I remember back to all the spectacular views we got to see. The night before our hike it had snowed in the mountains, turning everywhere into a stunning winter wonderland. On our hike we enjoyed the views of snowy hills, but also two mountain lakes and of course the main attraction itself; Saxer Lucke. A massive, incredible mountain... and not bombarded by any other tourists, thank goodness!